Rakkautta, rauhaa ja iloa

Matkalla jonnekin…

Rakas Äiti maan

on 15.12.2016

Rakas Äiti maan, kanssasi kulkea saan, elämää tää on vaan. Tässä hetkessä kauneutesi näytät, annan turvan ja rauhan. Lauhan sään ja ikuisen onnen, ponnen luoda lisää laaksoa ja kukkulaa. Ikuiseen avaruuteen, uuteen aikaan ja tilaan, itseni hilaan, tilaan muuta kuin hiiltynyttä luuta ja palanutta puuta. Kuuta katson ja sinut sielläkin nään, alta napajään pilkistää suloiset huulet. Puhaltaen parantavat tuulet ja virtaavan veden, hohtavan orvaskeden. Ihosi kuulaan ja varpaasi pienet, kuin metsän sienet, lienet rakastunut minuun, niin kuin minä sinuun. Kinuun lisää huomiota ilman tuomiota ja saamani pitää. Kohta uusi siemen itää, lupauksensa luoja pitää ja antaa kaiken sekä vielä enemmän. Peremmän viisauden ja ykseyden tuo tähän. Vähän aristan, kuitenkin pelon pois karistan. Tuhkan palaneen vanhan maan, tilalle uuden saan ja sen kaikille jaan.


One Response to “Rakas Äiti maan”

  1. avatar Hobo77 sanoo:

    Kaunis runo. Ykseys, elävyys, on läsnä, melkein voi tuntea ja aistia runon. =)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

− 7 = 2